WellnessLab Homeopaatti Camilla Holmström

Kesä tuntui taas menevän ohi aivan liian nopeasti. ☀️🍓

Monessa perheessä arki on nyt alkanut: päiväkoti, koulu ja uudet rutiinit.

Toiset lapset selviävät syksystä lähes ilman flunssia, m***a toisilla alkaa tuttu kierre: nuhaa, korvatulehduksia, yskää, vatsatauteja... Ja joskus vielä ne ikävät täit tai kihomadotkin löytävät tiensä kotiin.😩

Oletko miettinyt, voisiko lapsen vastustuskykyä tukea myös ravinnon avulla?🥦🍅

Medical Mediumin ruokavalio-opeissa ajatellaan, että myös lasten ruokavaliolla voidaan tukea heidän terveyttä merkittävästi. 🍎Hedelmät, marjat, vihreät🥬🥒 kasvikset ja muut tuoreet raaka-aineet ovat hyvä perusta koko perheen ruokavalioon.

Myös sellerimehua tai raskasmetallidetox-smoothieta voi tarjota lapselle ikään sopivalla tavalla.

Moni on kertonut huomanneensa, että maitotuotteiden ja gluteenin vähentäminen on auttanut vähentämään limaisuutta ja tukkoisuuden tunnetta. Medical Mediumin näkemyksen mukaan nämä ruoat voivat ylläpitää elimistössä olosuhteita, joissa tietyt mikrobit viihtyvät paremmin.

Jokainen lapsi on tietenkin yksilö, eikä yhtä ainoaa ratkaisua ole. Silti pienilläkin muutoksilla ruokavaliossa voi joskus olla yllättävän suuri merkitys.🫐🫝

💚 Mitä teillä tehdään, kun päiväkotikausi alkaa? Onko jokin ruokaan tai arkeen liittyvä keino, jonka olette kokeneet toimivaksi?

❤️ Päivän homeopaattinen paranemistarina

"Lapsellani oli kolmivuotiaaksi asti kivuliaita ja pitkittyneitä korvatulehduksia. Korvista alkoi valua myös eritettä. Hän söi useita antibioottikuureja, m***a tulehdukset uusiutuivat siitä huolimatta. Korvia putkitettiin jopa kahteen kertaan.

Toistuvat tulehdukset alkoivat vaikuttaa myös hänen kuuloonsa. Ennen sairastumista hän oli iloinen, pirteä ja puhelias lapsi. Vähitellen hän hiljeni, ja lopulta hänen puheestaan oli hyvin vaikea saada selvää. Tilanne tuntui meistä vanhemmista hyvin vakavalta, ja päätimme hakea apua myös homeopaatilta.

Vastaanotolla homeopaatti kysyi paljon lapsesta: miten hän nukkuu, mitä hän juo mieluiten, millainen hänen luonteensa on ja monia muita kysymyksiä. Lopuksi hän halusi tavata lapsen. Tämän käynnin perusteella hän valitsi lapselle yksilöllisen homeopaattisen valmisteen.

Lapsi otti sitä kolmena iltana peräkkäin. Palaute hoidosta: korvatulehdukset eivät sen jälkeen enää uusiutuneet. Vähitellen myös kuulo parani ja puhe alkoi palautua. Perheelle tämä oli hyvin helpottava kokemus."

❤️ "Olen kiitollinen siitä, että löysimme silloin homeopatian."

Kyseessä on aikuiseksi kasvaneen lapsen äidin kirjoittama oma kokemus. Hän pyysi minua jakamaan tarinansa, jotta muutkin voisivat lukea sen. Homeopaatin nimeä ei ole mainittu.

Oletko sinä kokeillut homeopatiaa lapsellesi? Millaisia kokemuksia teillä on ollut?

Voiko tekoäly olla intuitiivinen? 🦉🦋✨

Ihminen ei kommunikoi pelkillä sanoilla. Aistimme toisiamme. Vastaanottotilanteessa pyrin ottaman vastaan hiljaista, sanatonta viestittelyä mahdollisimman tarkkaan. Toisen eleet, kehonkielen ja äänen sävyt kertovat paljon.

Pelkästään oirelistalla ei pysty hahmottamaan mistä on kyse, ja kokonaisvaltainen hoito edellyttää mahdollisimman laajan ymmärryksen asiakkaan tilasta.

Tutkimuksissa ei ole pystytty antamaan yhtä prosenttilukua sille, kuinka suuri osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta on sanatonta. Yhdestä asiasta tutkijat ovat kuitenkin varsin yksimielisiä: ilmeet, äänenpainot, eleet, katse ja kehonkieli vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten ymmärrämme toisiamme. Tämä pätee erityisesti terapeuttisiin tilanteisiin, kun on kyse tunteiden ja henkilökohtaisten asioiden ilmaisemisesta.

Homeopaatti käyttää työssään tietoa ja loogista päättelyä, m***a myös kokemuksen myötä kehittynyttä intuitiota.

M***a mitä intuitio oikeastaan on?✨

Intuitiolla tarkoitetaan usein kykyä ymmärtää tai aavistaa jotakin ilman tietoista päättelyä. Se voi tuntua sisäisenä tietona tai kokemuksena siitä, että jokin asia nousee erityisen voimakkaasti pinnalle, ikään kuin hiljaisena viestinä tai vastauksena, vaikka emme vielä osaisi selittää miksi.

Carl Jungille intuitio oli yksi ihmisen psykologisista perustoiminnoista. Se ei ollut pelkkä epämääräinen tunne, vaan tapa havaita tiedostamattomasti yhteyksiä, mahdollisuuksia ja kehityssuuntia.

Homeopaattina pyrin syventymään asiakkaan kertomiin teemoihin ja tuntemuksiin. Esitän lisäkysymyksiä, joiden avulla päästään mahdollisimman tarkkaan tuntemusten luonteeseen. Vuosikymmenien palautteiden myötä monet ovat kertoneet, että koskaan ei ole tullut oivallettua niin syvällisesti omien kipeiden tunteiden juuria kuin homeopaattisessa haastattelussa.

Voiko tekoäly tehdä saman ja korvata homeopaatin tekemän haastatelun?✨

Tekoäly pystyy tunnistamaan tekstistä hämmästyttävän hyvin toistuvia teemoja, ristiriitoja ja psykologisia malleja. Se pystyy myös esittämään lisäkysymyksiä.

M***a tunnistaako se ja aistiiko se ihmisen psyykkiset kuviot, tukahdutetut tunteet ja tiedostamattomat projektiot samalla tavalla kuin toinen ihminen?✨

Hyvässä terapeuttisessa kohtaamisessa, missä vallitsee luottamusta, voin esittää hienotunteisesti juuri sen kysymyksen, joka auttaa ihmistä näkemään oman tilanteensa uudesta näkökulmasta. Se vaatii läsnäoloa ja tietynlaisen sensitiivisuuden aistia toista ihmistä.

Me emme aina itse näe omaa osuuttamme ongelmissamme. On usein helpompaa nähdä omien haasteiden syyt toisissa ihmisissä, olosuhteissa tai epäonnessa. Jung kutsui tätä tapaa suojella itseään projektioksi.

Sillä tarkoitetaan, että tiedostamattomat puolemme heijastuvat toisiin ihmisiin. Saatamme esimerkiksi ärsyyntyä toisessa juuri niistä piirteistä, joita emme vielä tunnista itsessämme.

Varjo ei Jungin mukaan ole pelkästään "pahaa" ihmisessä. Se koostuu myös niistä persoonallisuuden piirteistä, jotka olemme syystä tai toisesta oppineet torjumaan tai jättämään tiedostamattomiksi. Esimerkiksi saatamme vähentää omaa lahjakkuutta tai kykyä.

Näiden tiedostamattomien asioiden kohtaaminen voi olla vaikeaa, koska ne haastavat käsityksemme itsestämme. Jungin mukaan juuri niiden vähittäinen tunnistaminen ja hyväksyminen on keskeinen osa individuaatiotaprosessia, jossa ihminen kasvaa kohti eheämpää minuutta.

Somessa kiertäneiden tarinoiden perusteella olen huomannyt, että tekoälyn käyttö terapeutin korvikkeena on johtanut jopa siihen, että ihmissuhteet ovat menneet totaalisesti katkolle. Minulle tämä on joskus vaikea ymmärtää m***a tällaista on nyt aikamme ilmiöitä, tekoälyn käytön opetteluvaiheessa.

Tekoäly voi analysoida kertomustamme ja tarjota kiinnostavia tulkintoja. M***a ihmisen auttamisessa ei ole kyse pelkästään tiedon analysoimisesta. Siinä on kyse myös kohtaamisesta.

Itse koen tekoälyn hyvänä työkaluna niin monessa asiassa. Minulle se on hyvä assari, m***a lähinnä asioissa jotka liittyvät tiedon käsittelyyn ja organisoimiseen.

Ehkä en osaa, enkä tiedä tarpeeksi vielä sen käyttömahdollisuuksista?

Kerro mielellään myös omista positiivisista kokemuksistasi tekoälyn käytöstä hyvinvointisi tukena!🦉🦋✨

Sarjassa Tekoäly ja homeopatia, osa 3

Kuva muokattu tekoälyllä.

👁️🦉🦋✨💛

Parantamisen perinteet historian halki🌿

Onko nykyinen käsityksemme terveydestä vain yksi vaihe paljon pidemmässä historiallisessa kehityksessä?

Kun keskustelemme terveydestä ja erilaisista hoitomuodoista, unohdamme helposti, että lääketieteellinen ajattelu on muuttunut, niin kuin muutenkin tieteellinen ajattelu, vuosisatojen saatossa. Se, mikä yhtenä aikakautena on ollut vallitseva käsitys, on toisena aikana saanut väistyä uusien näkemysten tieltä.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa lääketieteen historian yhtä mielenkiintoista kehityslinjaa. Keskeisenä lähteenä toimii edesmenneen kollegani Jerome Whitneyn teos Vitalistic Medicine from Ancient Egypt to the 21st Century. Whitney toimi aikanaan opettajana homeopatiakoulussani ja antoi minulle kirjansa henkilökohtaisesti. Tämä historiallinen katsaus pohjautuu hänen tutkimustyöhönsä.

🌿

Ennen noin vuotta 500 eKr. lääketiedettä ei ollut tapana jakaa erilaisiin koulukuntiin. Hoitomenetelmiä käytettiin rinnakkain sen mukaan, mikä kulloinkin nähtiin tarkoituksenmukaiseksi. Kehon rakenteelliset hoidot ja elinvoimaa korostavat näkemykset muodostivat yhden kokonaisuuden, jonka voi kutsua vitalistiseksi näkemykseski.

Antiikin Kreikassa lääketieteellinen ajattelu alkoi vähitellen eriytyä kahteen pääsuuntaan. Toinen lähestyi sairautta rakenteiden, havaittavien muutosten ja biologisten mekanismien kautta. Toinen korosti elävää organismia kokonaisuutena ja painotti elimistön omaa järjestäytymistä sekä toiminnallista tasapainoa.

Vuosisatojen kuluessa rakenteellinen ja mekanistinen lähestymistapa nousi vähitellen hallitsevaan asemaan ja muodosti perustan nykyiselle länsimaiselle lääketieteelle. Kehitys ei kuitenkaan ollut suoraviivainen.

🌿

Historian aikana on toistuvasti nähty vaiheita, joissa käytössä olleet hoitomenetelmät ovat herättäneet kritiikkiä tai menettäneet ihmisten luottamuksen. Tällöin kiinnostus vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin on kasvanut, ja samalla myös valtavirran lääketiede on uudistunut.

Hyvä esimerkki tästä löytyy 1800-luvulta. Tuolloin niin sanottuun Heroic Medicine -hoitoperinteeseen kuuluivat muun muassa runsas suoneniskentä, voimakkaat oksennuttavat ja ulostuttavat aineet sekä raskasmetallien käyttö. Kun näiden hoitojen hyötyjä alettiin kyseenalaistaa, monet hakeutuivat muiden hoitosuuntausten pariin, kuten yrttilääkintään, vesiterapiaan, naturopatiaan ja homeopatiaan.

Samalla myös lääketieteellinen ajattelu alkoi uudistua. Osa uusista näkemyksistä ja käytännöistä omaksuttiin vähitellen osaksi vallitsevaa järjestelmää. Tällainen vuorovaikutus eri ajattelutapojen välillä on toistunut lääketieteen historiassa useita kertoja.

🌿

Historia muistuttaa siitä, että lääketiede ei ole koskaan ollut täysin muuttumaton. Se on jatkuvasti kehittynyt, arvioinut omia käytäntöjään uudelleen ja omaksunut uusia näkökulmia.

Juuri siksi menneisyyden tunteminen voi auttaa ymmärtämään paremmin myös nykyistä terveyskeskustelua.

Jos lääketieteen historia on ollut jatkuvaa muutosta, millaisia muutoksia uskot meidän näkevän seuraavien 20–50 vuoden aikana?

🏛🏦🏛

Kuvassa: De Materia Medica – kreikkalaisen lääkärin Pedanios Dioskorideen 1. vuosisadalla jaa. kirjoittama teos. Se on yksi lääketieteen historian vaikutusvaltaisimmista yrttilääkintää käsittelevistä kirjoista ja toimi lääkäreiden ja apteekkarien keskeisenä oppaana yli 1 500 vuoden ajan.

💛Sinulle-sivuston vieraskynä julkaisuni

Päivän vieraskynäkirjoitukseni

Sunnuntain vieraskynä homeopaatti ja hyvinvointivalmentaja Camilla Holmström

Parantamisen perinteet historian halki🌿

Onko nykyinen käsityksemme terveydestä vain yksi vaihe paljon pidemmässä historiallisessa kehityksessä?

Kun keskustelemme terveydestä ja erilaisista hoitomuodoista, unohdamme helposti, että lääketieteellinen ajattelu on muuttunut, niin kuin muutenkin tieteellinen ajattelu, vuosisatojen saatossa. Se, mikä yhtenä aikakautena on ollut vallitseva käsitys, on toisena aikana saanut väistyä uusien näkemysten tieltä.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa lääketieteen historian yhtä mielenkiintoista kehityslinjaa. Keskeisenä lähteenä toimii edesmenneen kollegani Jerome Whitneyn teos Vitalistic Medicine from Ancient Egypt to the 21st Century. Whitney toimi aikanaan opettajana homeopatiakoulussani ja antoi minulle kirjansa henkilökohtaisesti. Tämä historiallinen katsaus pohjautuu hänen tutkimustyöhönsä.

🌿

Ennen noin vuotta 500 eKr. lääketiedettä ei ollut tapana jakaa erilaisiin koulukuntiin. Hoitomenetelmiä käytettiin rinnakkain sen mukaan, mikä kulloinkin nähtiin tarkoituksenmukaiseksi. Kehon rakenteelliset hoidot ja elinvoimaa korostavat näkemykset muodostivat yhden kokonaisuuden, jonka voi kutsua vitalistiseksi näkemykseski.

Antiikin Kreikassa lääketieteellinen ajattelu alkoi vähitellen eriytyä kahteen pääsuuntaan. Toinen lähestyi sairautta rakenteiden, havaittavien muutosten ja biologisten mekanismien kautta. Toinen korosti elävää organismia kokonaisuutena ja painotti elimistön omaa järjestäytymistä sekä toiminnallista tasapainoa.

Vuosisatojen kuluessa rakenteellinen ja mekanistinen lähestymistapa nousi vähitellen hallitsevaan asemaan ja muodosti perustan nykyiselle länsimaiselle lääketieteelle. Kehitys ei kuitenkaan ollut suoraviivainen.

🌿

Historian aikana on toistuvasti nähty vaiheita, joissa käytössä olleet hoitomenetelmät ovat herättäneet kritiikkiä tai menettäneet ihmisten luottamuksen. Tällöin kiinnostus vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin on kasvanut, ja samalla myös valtavirran lääketiede on uudistunut.

Hyvä esimerkki tästä löytyy 1800-luvulta. Tuolloin niin sanottuun Heroic Medicine -hoitoperinteeseen kuuluivat muun muassa runsas suoneniskentä, voimakkaat oksennuttavat ja ulostuttavat aineet sekä raskasmetallien käyttö. Kun näiden hoitojen hyötyjä alettiin kyseenalaistaa, monet hakeutuivat muiden hoitosuuntausten pariin, kuten yrttilääkintään, vesiterapiaan, naturopatiaan ja homeopatiaan.

Samalla myös lääketieteellinen ajattelu alkoi uudistua. Osa uusista näkemyksistä ja käytännöistä omaksuttiin vähitellen osaksi vallitsevaa järjestelmää. Tällainen vuorovaikutus eri ajattelutapojen välillä on toistunut lääketieteen historiassa useita kertoja.

🌿

Historia muistuttaa siitä, että lääketiede ei ole koskaan ollut täysin muuttumaton. Se on jatkuvasti kehittynyt, arvioinut omia käytäntöjään uudelleen ja omaksunut uusia näkökulmia.

Juuri siksi menneisyyden tunteminen voi auttaa ymmärtämään paremmin myös nykyistä terveyskeskustelua.

Jos lääketieteen historia on ollut jatkuvaa muutosta, millaisia muutoksia uskot meidän näkevän seuraavien 20–50 vuoden aikana?

🌿

Wellnesslab Camilla Holmström
https://www.facebook.com/wellnesslabcamilla

Kuvassa: De Materia Medica – kreikkalaisen lääkärin Pedanios Dioskorideen 1. vuosisadalla jaa. kirjoittama teos. Se on yksi lääketieteen historian vaikutusvaltaisimmista yrttilääkintää käsittelevistä kirjoista ja toimi lääkäreiden ja apteekkarien keskeisenä oppaana yli 1 500 vuoden ajan.

Voidaanko tekoälyllä korvata homeopaatin työ?✨ (Osa 2/4)

Voisiko tekoälylle vain kirjoittaa omat tuntemukset, tunnetilat ja oireet, ja saada juuri sopivan homeopaattisen lääkeaineen ilman, että käy homeopaatilla?

Jos tilanne on selkeä, eikä ole kroonisesti sairas, se voi onnistuakin yllättävän hyvin. Ja monet käyttävät näin juuri itsehoidossa tekoälyn homeopatian osaamista hyödyksi. Ihan positiivista ja helppoa, sekä säästää perheelle sekä rahaa, että kärsimystä.

Tämä voi onnistua esimerkiksi:

• ensiaputilanteissa
• flunssassa, jossa on muutama selkeä ja yksilöllinen oire
• leikkausten jälkeisissä tavallisissa vaivoissa
• akuuteissa vatsavaivoissa

Tällaisissa tilanteissa tekoäly voi olla hyvä apuväline tiedon hakemiseen ja itsehoidon tueksi.

M***a entä silloin, kun kyseessä on vuosia jatkunut krooninen vaiva?

Silloin vastaanotolla ei yleensä ole kyse siitä, että ihmisellä on pitkä lista oireita. Haaste on enemmän siinä, miten löytää niistä ne 2–3 kaikkein tärkeintä oiretta tai teemaa, joiden ympärille koko tapaus rakentuu.

Ja juuri siinä hyvä anamneesi on paljon enemmän kuin kysymysten esittämistä.

Homeopaattina en pelkästään kirjaa oireita. Kuuntelen, havainnoin ja yritän ymmärtää kokonaisuutta. Mitkä teemat toistuvat? Miten asiakkaani kertoo tarinaansa? Millainen hänen olemuksensa, tunnetilansa tai energiansa on? Mikä vaikuttaa olevan kaikkein olennaisinta?

Monesti nousee jotain yllättävää pinnalle, josta asiakas ei ole ollut tietoinen. Peilaan hänet ja teen lisäkysymyksiä, kuuntelen.

Joskus tärkein tieto tulee jo ensimmäisten minuuttien aikana. Joskus vasta tunnin keskustelun jälkeen.

Tietojen tiivistäminen, avainoireiden tunnistaminen ja olennaisen erottaminen epäolennaisesta on taito, joka perustuu kokemukseen.

Tekoäly osaa hakea ja yhdistää valtavan määrän tietoa. M***a se ei vielä kykene kohtaamaan ihmistä samalla tavalla kuin toinen ihminen. Sillä ole kliinisen kokemuksen ja intuition muodostamaa kokonaisnäkemystä. Se ei tunne, se ei aisti.

Tekoäly voi olla erinomainen apuväline kotihoidossa ja tiedonhaussa.

M***a silloin, kun oireet ovat monimutkaisia tai kroonisia, kokeneen homeopaatin tekemä perusteellinen anamneesi on edelleen korvaamaton. Näin ajattelen, joku voi olla, ja saakin olla, eri mieltä.

Homeopatia on erilainen kuin perinteinen lääkehoito, koska homeopatiassa huomioidaan ihmisen tunnetila, ja ihmisen koko psyykkinen profiili.

Missä kulkee mielestäsi tekoälyn ja ihmisen välinen raja terveydenhuollossa?

Kuva: Artsybee-Fantasy -Pixabay